Yrttimaan perustaminen ”risukkoon” jatkuu… Aloitimme yrttimaan perustamisen Esikko-mökin saunan päätyyn jo keväällä, huhtikuussa. (Aiheesta kirjoitimme blogissa: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/yrttimaa-tahan-risukkoon-niskavuoren-akustimainen-projekti-alkaa/).  Tarkkaan ottaen tarkoitus oli laittaa hyötykasveille puiset kasvilavat ja luoda kivikkoon jonkinlainen kivikkotarha monivuotisille yrteille.

Yrttimaan perustan raivaustyö tehtiin huhti- toukokuussa

Yrttimaan paikka oli hyvin haasteellinen. Maapohja oli pelkkää risukkoa, juurakkoa ja muuta jätteen oloista materiaalia. Käänsimme ja perkasimme maan sentti sentiltä. Maasta kaivetut lasi-, muovi- ja metallijätteet lajiteltiin ja toimitettiin kaupungin jäteasemalle. Vanhat tiiliskivet halusimme sen sijaan säästää myöhempää uusiokäyttöä varten.

Yrttimaan koko ja muoto alkoivat pikkuhiljaa hahmottua

Aluetta rajasivat kolme elementtiä: 1) pihasaunan pääty, 2) naapuritontin raja sekä 3) yrttimaan ”ytimen” muodostanut toista sataa vuotta vanha kuusen kanto ja sitä reunustaneet suuret kivet.

Miksi kivikkotarha?

Keskellä aluetta oli suuri kanto ja kiviä, joiden siirtäminen oli mahdotonta. Sen takia ne jätettiin paikoilleen ja niille keksittiin käyttötarkoitus. Siihen luotiin kivikkotarha.

Pienempiä kiviä olimme vierittäneet kivikasan reunoille luomaan kivikehän muotoa. Kivien alle olimme asettaneet mansikkakatekankaan estämään heinien läpikasvun.

Halkopinon siirtäminen tomaattien tieltä

Seuraavaksi siirsimme saunan etelä-päädyssä olleen halkopinon rakennuksen takaseinustalle. Vanhalla paikallaan se on sekä ruma että kasvimaan tiellä.

Koska kivikkoinen maaperä esti haaveet kasvimaan perustamisesta suoraan maahan, päätimme ratkaista ongelman istuttamalla kasvit puisiin kasvilaatikoihin.

Yrttimaan perustamisen vaiheita

• maapohjan raivaaminen
• maa-alueen kattaminen mansikkakatekankaalla
• kasvilavojen rakentaminen ja asentaminen
• kasvilavojen maalaaminen
• kasvilavojen täyttäminen mullalla
• kivikkotarhan työstäminen
• kylvö- ja istutuspuuhat
• kasvilavojen välien ja maapohjan peittäminen sepelillä

Edellä esitetyt työvaiheet teimme sekalaisessa järjestyksessä, sillä ideoimme projektia samalla kun toteutimme sitä.  Seuraavaksi eri työvaiheita kuvataan,  tosin ei välttämättä kronologisessa järjestyksessä.

Kasvilavojen rakentamista

Kasvilavojen rakentamisesta olemme kirjoittaneet blogijutussa: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/kasvilavan-rakentaminen/.  Nyt niitä tarvittiin lisää. Jälleen kerran kaivoimme varastosta vanhat laudanpätkät esiin. Saimmepa näillekin laudanpätkille hyötykäyttöä. Laatikoita alettiin tehtailla urakalla. Saimme nikkaroitua yhdeksän erikokoista puukehikkoa.

Puukehikot aseteltiin mansikkakatekankaiden päälle, jotta ruoho ja heinät eivät pääsisi kasvamaan laatikoihin alhaaltapäin.

Kasvilavoihin yhdistettiin vanhoja tiiliä

Epätasaisen maaston vuoksi jouduimme käyttämään korotuspaloja lavojen vaakasuoraan saamiseksi. Vanhat maasta kaivetut tiilet olivat juuri sopivia tähän tarkoitukseen.

Täysin suoraan emme kasvilavoja tiilienkään avulla saaneet. Mutta lopputulos oli huomattavasti paremman näköinen näin.

Kasvilavojen vuoraaminen mansikkakatekankaalla

Ennen täyttöä kasvilavat vuorattiin mansikkakatekankailla. Katekankaat kiinnitettiin kasvilaatikoihin niittipistoolilla. Katekankaat laitettiin lavojen sisäpuolelle estämään veden ja mullan pääsy lautojen raoista seinämien läpi.

Vuorauksen jälkeen alkoi laatikoiden täyttö. Saunan takana odottivat multa- ja hevosenlantakasat.  Kasvilavoihin meni todella paljon multaa! Jouduimme kärräämään kymmeniä kuormia maa-ainesta, ennen kuin kaikki yhdeksän lavaa saatiin täytettyä.

Kun lavat olivat viimein saatu täytettyä, pääsimme kylvämään lavatarhaamme salaatit, yrtit ja sipulit.

Siemenistä itse kasvatetut tomaatintaimet siirrettiin suurempiin astioihin ja nostettiin saunan seinustalle. Hallaöiden ja kovan tuulen takia tomaattien taimet suojattiin keväällä kasviharsolla.

Maapohjan siistiminen ensin mansikkakatekankaalla ja sen jälkeen sepelillä

Kylvösten itämistä ja tomaatintaimien vahvistumista odotellessa pääsimme siirtymään projektin maarakennusvaiheeseen.

Kasvilavojen reuna-alueet ja yrttimaan keskiön muodostavan kohopenkin ympäristö peitettiin mansikkakatekankaalla. Katekankaat asetettiin noin 30 cm limittäin, jotta katekankaiden alle jäänyt ruoho ei pääsisi kasvamaan katekankaiden raoista.

Maasta kaivetut tiiliskivet toimivat painoina. Tiilien tarkoituksena oli estää tuulta riepottelemasta katekankaita sillä aikaa, kun odottelimme sepelin saapumista.

Sepelikuorma saapuu 

Paikalliselta maa-aines toimittajalta olimme tilanneet kuormallinen raekooltaan 8-16 mm sepeliä, josta oli poistettu hienoaines. Hienoaineksen poistamisella hidastamme rikkakasvien juurtumista sepeliin.

Sepelin toimittajalla oli käytössään kauhakuormaaja, jonka kauhalla sepeli saatiin levitettyä laajalle alueelle pieniksi kasoiksi.

Vaikka sepelistä oli poistettu hienoaines, niin sepelin levitys nostatti ilmaan pölypilven. Pölyämistä vähennettiin kastelemalla levitettävää sepeliä vedellä.

Läjitetyt sepelikasat levitettiin ja tasoitettiin lopuksi rautaharavalla.

Puutarhurin taukopaikka on yhtä tärkeä kuin itse kasvit!

Kun sepeli oli saatu levitettyä kauttaaltaan katekankaiden päälle, kannettiin puutarhapöytä ja tuolit yrttitarhaan. Pöydän ääressä saatoimme hengähtää hetken ja kerätä voimia, sillä projekti oli vielä hivenen kesken.

Kasvilavat maalataan sammaleenvihreiksi

Loppusilauksen yrttitarhaamme loimme maalaamalla kasvilavat kuultavalla puunsuoja-aineella sammaleenvihreiksi. Suoja-ainekäsittelyllä saimme erisävyisistä, vanhoista laudoista rakennetut kasvilavat yhtenäisen värisiksi.

Yhdeksän lavakaulukset maalaamiseen kului noin kolme litraa vesiohenteista kasvilavojen käsittelyyn tarkoitettua puunsuoja-ainetta.

Kasvilava- ja kivikkotarha alkaa jo vähän näyttää joltain

Nyt kun yrttitarhamme on saatu (tältä kesältä riittävän) valmiiksi, voimme jäädä odottelemaan hyötypuutarhamme sadon kasvamista.

Linnunpelätin eli vahtipöllö

Vartoinnista huolehtii uusi salainen aseemme, pöllö. Sen toivomme pitävän loitolla räkättirastaat, jyrsijät ja jänikset. Tänä kesänä jänikset ovat aloittaneet hedelmäpuun taimien jyrsimisen jo heinäkuussa! Räkätit taas napsivat pienet tomaatin alut ennen kuin saamme ne omille lautasillemme.

Yrttimaa muotoutuu joka päivä erilaiseksi. Tänä kesänä se on tällainen. Ensi kesänä se on jotain muuta.